Cowboy-buckaroo Suomeen

Karjatyöskentely tuli Yhdysvaltoihin kun espanjalaiset aikoinaan asettuivat sinne. Näitä ensimmäisiä karjapaimenia kutsuttiin nimellä Vaqueros, jotka tänä päivänä tunnetaan paremmin nimellä Buckaroos. Sieltä siis on saanut juurensa nykyiset cowboyt.

Suomessa karjatyöskentelyä hevosten kanssa ollaan vasta aloittelemassa. Yksittäisiä harrastajia löytyy ympäri Suomea, mutta harrastus on myös täällä kasvussa. Pohjanmaalla on tehty yhteistyötä karjatilallisten kanssa jo useamman vuoden ajan, joka on mahdollistanut harrastelijoille harjoittelupaikkoja karjan kanssa.

Syksyllä 2011 järjestettiin pohjanmaalla ensimmäinen karjakurssi, johon saatiin osallistujia niin pohjoisesta kuin etelästäkin. Samoihin aikoihin järjesti myös Maria Astikainen karjakurssin Spring Ranchillä. Ensimmäistä kertaa Suomessa karjakurssi järjestettiin omien tietojeni mukaan Ylä-Savossa Heikki Repon ja Tiina Juslin-Repon tilalla vuonna 2008, kyseessä oli working cowhorse-kurssi.

Kuva, © Annika Mattsson – Karjakurssi Alaveteli 2011

Kuva, © Annika Mattsson – Karjakurssi Alaveteli 2011

Karjatyöskentelyn tyylejä tai lajeja on yhtä paljon kuin karjatyöskentelystä kiinnostuneita harrastajia tällä hetkellä Suomessa. En esittele karjatyöskentelyä tällä kertaa kilpailulajina, vaan omana näkemyksenäni miten pystymme sen kautta kehittämään itseämme tai hevosiamme.

Karjatyöskentelystä hevosen kanssa hyötyy kaikki, ei pelkästään lännenratsatajat. Se kehittää kaikkia hevosia rodusta taikka harrastuslajista riippumatta. Isolla laitumella huomaa hyvin pian miten hevonen kiinnostuu karjasta ja oivaltaa itse, että pystyy omalla olemuksellaan vaikuttamaan karjaan.

Laumaeläiminä lehmillä ja hevosilla on paljon yhteistä. Niillä on pakoeläiminä henkilökohtainen mukavuusalue, joka vaihtelee yksilöillä. Karjan kanssa työskentely on ratsastajalle mitä parhaimpia työkaluja, joilla kehittää hevostaan tai itseään ratsastajana – kun vain tekee sen oikealla tavalla.

Kuva: © Photography by Viipi  – Maatalousnäyttely Seinäjoki 2013

Kuva: © Photography by Viipi – Maatalousnäyttely Seinäjoki 2013

Karja on tilallisten elinkeino ja meidän tulee kohdella karjaa niillä ehdoilla, joita tilallinen meille asettaa. Me lännenratsastajina olemme omaksuneet, että hevonen on meille tärkeä ystävä ja sitä kohdellaan myös sen arvoisesti. Samoin tulee muistaa, että karjatilallinen haluaa samalla tavalla pitää hyvää huolta omasta karjastaan.

Oikealla tavalla hevosen kanssa karjatyötä tehdessä opetamme samalla myös karjaa. Hyvällä karjan käsittelyllä hevosen selästä voidaan saada aikaiseksi helpommin käsiteltäviä hiehoja karjatilallisen arjen työhön.

Karjapaimenten keskuudessa on sanonta, että nopein tapa siirtää karjaa on tehdä se mahdollisimman hitaasti. Se on tärkein ohje alusta alkaen. Samoin on hyvä pitää mielessä, että meillä on velvollisuus olla kohtelijaita, kun teemme töitä karjan kanssa.

Kuva: © Maria Impola, Karjaleiri Haapavesi 2013

Kuva: © Maria Impola, Karjaleiri Haapavesi 2013

Karjatyön aloittaminen ei vaadi hevoselta huippukoulutusta eikä ratsastajaltakaan vuosien kokemusta. Kunhan perusteet ovat kunnossa, voi karjan kanssa samalla sekä parannella ratsastustaitojaan että kehittää hevostaan. Sen sijaan tarvitaan jonkin verran karjatuntemusta, jotta karjan kohtelu olisi mahdollisimman oikeudenmukaista.

Nuoren hevosen kanssa karjatyöskentelyä aloittaessa on hyvä olla mukana kokeneempia hevosia, jotka jo aikaisemmin on totutettu karjaan. Silloin ensikertalainen saa tukea toisista hevosista ja se saa rauhassa tutustua karjaan. Vaiheittain nuorelle hevoselle tulee luottamusta tilanteeseen ja se uskaltaa mennä omaehtoisesti lähemmäksi karjaa. Jonkin ajan kuluttua nuori hevonen suorastaan anoo ratsastajaltaan saada lupaa siirtää karjaa.

Pidemmälle koulutetulla hevosella karjan liikuttaminen on helpompaa kuin nuorella hevosella. Toki jokainen hevonen on yksilö ja käyttäytyy myös sen mukaisesti.

Kuva, © Annika Mattsson – Karjakurssi Alaveteli 2011

Kuva, © Annika Mattsson – Karjakurssi Alaveteli 2011

Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun sekä ratsastaja että hevonen oppivat lukemaan karjaa ja tuntemaan miltä etäisyydeltä he yhdessä pystyät vaikuttamaan karjaan. Karjaa liikutetaan vaikuttamalla sen painopisteeseen. Karjaa liikutetaan samalla tavoin ratsain kuin stockmanshipissä maastakäsin. Hevonen vain vaikuttaa voimakkaammin karjaan kuin ihminen.

Hauskaa tässä on se, että perinteisen ratsastuksen lisäksi meille tulee lisää elementtejä, joita joudumme ottamaan huomioon ratsastuksen aikana ja tämä yksistään jo kehittää meitä ratsastajina.

Usein täysin valmis hevonen toimii hyvin karjan kanssa, vaikka ei olisi koskaan aikaisemmin karjaa nähnytkään. Karjatyössä käytetään ihan samoja liikkeitä mitä valmis hevonen on koulutuksessaan oppinut.

Kuitenkin minulla on sellainen tunne, että moni hevonen saisi huomattavasti paremman peruskoulutuksen kun se saisi mahdollisuuden tulla koulutetuksi karjan kanssa jo nuorena. Täytyy muistaa, että lännenratsastuksessa käytettävät liikkeet juontaa alkujaan karjatyöstä. Totuushan on, että hevoset osaavat jo nämä lännenratsastuksen liikkeet, me vain poimimme ne käyttöön valmennuksien ja koulutusten avulla. Karjatyösketelyssä hevonen ottaa käyttöön nämä liikkeet itse.

Kuva: © Kenneth Puskala, Jäsenilta Alavetelissä 2013

Kuva: © Kenneth Puskala, Jäsenilta Alavetelissä 2013

Kun työskentelemme useamman hiehon kanssa samanaikaisesti, tulisi karjalaumaa käsitellä kuin se olisi yksi hieho. Heti kun laumasta irtoaa yksi hieho, johdatetaan se takaisin laumaan. Kuvitellaan että laumassa olevat hiehot olisivat yhden ison hiehon raajoja, joita koitetaan saada pysymään yhdessä. Tämä ei useinkaan ole helppoa, vaikka se siltä saattaa näyttääkin.

Harjoittelemalla riittävän paljon työskentelyä karjan kanssa, ratsastaja oppii lukemaan kun joku hiehoista aikoo poistua laumasta ja voi omalla ratsastuksellaan työntää sen takaisin laumaan. Samalla tavalla oppii hevonen ja se alkaa omatoimisesti pitämään laumaa kasassa. Karjatilalliset ovat etulyöntiasemassa tässä, kun ovat mahdollisesti pikkulapsesta saakka lukeneet karjaa. Lisäksi he pystyvät hyvin pienellä silmäyksellä saamaan kuvan siitä kuka hiehoista johtaa laumaa, mistä on hyötyä karjatyössä.

Eri rotuisten hiehojen kanssa on erilaista työskennellä, sillä kaikki rodut käyttäytyvät omalla rodunomaisella tavallaan. Myös se miten hiehoja on käsitelty karjatilalla vaikuttaa asiaan. Kun hiehojen kanssa on harrastettu paljon stockmanshippiä, sen huomaa myös hevosen selästä.

© Maria Impola, Karjakurssi Ähtävä 2012

Kuva: © Sabina Ede, Karjakurssi Ähtävä 2012

Lypsykarja käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin lihakarja. Tämä johtuu osittain siitä, että lypsykarjaa käsitellään päivittäin, kun taas lihakarja saa elää hieman itsenäisempää elämää. Hevosen ensitutustuttaminen lypsykarjaan saattaa olla hevoselle hyvinkin jännittävää, sillä lehmä voi olla huomattavasti hevosta suurempi ja paljon käsiteltynä voi rohkeastikin lähestyä hevosta.

Saada tehdä karjatyötä 80 päisellä lypsykarjalla on myös elämys :)

Kuva: © ( selvitetään ), Karjakurssi Purmo

Kuva: © Sture Ede, Karjakurssi Purmo 2013